August 31, 2016

BIKINI CHALLENGE FIILIKSET

Tsau! Se olis kuulkaas elokuun viiminen ja kesä on huomenna virallisesti ohi. Ainakin mulle syyskuu on aina ollut sellainen syksyn merkki, vaikka tässä ollaankin jo tovi saatu nauttia syysilmoista. Mut nyt kuitenkin palataan vielä ajassa taaksepäin ihan muihin aiheisiin!

Mun oli tarkoitus jo heti Bikini challengen loputtua kirjoitella fiiliksiä koko hommasta, mut olis tuntunut tosi hölmöltä kirjoitella terveellisistä jutuista ja hyvästä fiiliksestä, kun todellisuudessa koko heinäkuu meni noh, vähän hunningolla. Mä sairastuin juhannuksen jälkeen pahemman luokan flunssaan ja se pirulainen on vaivannut mua siitä asti, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Treenaamaan en oo pystynyt liiaksi, mikä ärsyttää aivan suunnattomasti! Äsken mä tulin lääkärin vastaanotolta toista kertaa, koska tää nyt ei vaan yksinkertaisesti oo normaalia saati sitten tällaiselle, joka ei oo koskaan kipeenä. Tarkkaa ei tiedetä mistä on kysymys, mutta toivottavasti lääkekuuri auttais tällä kertaa asiaan... Toki se ei oo ainoo syyllinen, herkut on maistunut vähän turhankin hyvin keskikesästä asti ja siitä ei saa kuin syyttää itteensä.

Mut hommahan on nyt sen niminen, että selittelyt saa loppua! Oon päässyt onneksi jo siihen ajatusmaailmaan, että haluan tosissani päästä eroon tästä sokeririippuvuudesta ja ylipäätään saada ateriat niin laadultaan kuin rytmiltäänkin kuntoon, puhumattakaan treeneistä kunhan pääsen takaisin terveiden kirjoihin.

No joo itse asiaan - kuten jo aikaisemmassa postauksessa sanoin, oli koko valmennukseen ryhtyminen täysin extempore päätös, mut rehellisesti, mä oon itelleni ihan hullun kiitollinen siitä päätöksestä.

Mä oon aina tiennyt, että terveellinen ruokavalio ei oo pelkkää kuivan kanan tai maitorahkan mussuttamista, mut jotenkin se kaikki konkretisoitui, kun ite alotti tosissaan tekemään sitä hommaa. Nautin aamupuurostani ja varsinkin, kun hoksasin testata valkuaispuuroa - maistakaa, jos ette oo maistanut! Niin mahdottoman herkullista ruokaa puhumattakaan vaikkapa niistä aikasemminkin hehkuttamistani tortillapizzoista tai ihan vaan pääkallopadasta. Mä aloin oikeesti nauttimaan mun välillä tylsiltäkin kuulostavista ruoista, mut voi juku kun pelkästä makaronista ja jauhelihastakin saa väännettyä herkullista safkaa. Enkä todellakaan liiottele, koska siinä vaiheessa kun herkut jää pois, niin sä alat oikeesti arvostamaan sitä puhdasta ja tuikitavallista ruokaa. Ehdoton plussa oli myös se, että jos mun ei tehnyt mieli vaikkapa aamulla vetästä kaurapuuroa niin ei mun tarvinnut, sillä meille oli listattu monia monia korvaavia ruoka-aineita. Ei siis tarvinnut vetää koko 10 viikkoa samoilla ruoilla, vaan sai oman maun ja fiiliksen mukaan vaihdella!

Puolessa välissä meillä oli tosiaan tankkauspäivä, mikä antoi toivottua lisäboostia aineenvaihdunnalle ja sen jälkeen mä aloin viimeistään huomaamaan muutoksia kropassa. Rasva alkoi palaa ihan eri tavalla ja treenaamisenkin suhteen oli voimavaroja taas entistä enemmän. Kaiken kukkuraksi me saatiin vikoilla viikoilla kuulla, että saadaan nauttia niin sanottu cheat meal ja voitte vaan kuvitella, kuinka överit meikäläinen taas veti. Sen jälkeinen aika koituikin lopulta mulle sellaseks heikoks hetkeks, mitä suurin osa varmasti kokee jossain kohtaa diettien aikana. Mä en saanut cheat mealilla syötyä itteeni samanlaiseen pahaan oloon kuin tankkauspäivänä ja uskon sen tietyllä tapaa johtaneen jatkuviin mielitekoihin seuraavina päivinä. Jokaikinen päivä teki mieli syödä ohi ohjeiden ja napsia kaapista suklaata - se oli suoraan sanottuna hirveetä. Jos aikasemmin oltiin koeteltu itsekuria, niin siinä vaiheessa vasta koeteltiinkin.

Alussa saatiin myös valita mihin ryhmään kuuluu ja mä vedin koko valmennuksen rasvanpolttajien ohjeiden mukaan. Ruoassa siis tehtiin vähennyksiä pari kertaa ja vaikka alkuun kauhistelinkin, että mahdanko jaksaa sellasilla määrillä ruokaa, niin yllättävän hyvin kaikki sujui. Monet valitteli nälkäisyyttä tai alussa jopa kylläisyyttä, mut mulla oli koko ajan hyvä olla, enkä joutunut kituuttelemaan. All in all, mä olin positiivisesti yllättynyt ja erittäin tyytyväinen koko ruokailutouhuun niin ruokien kuin määrienkin suhteen.

Edellisessä postauksessa kerroin tykänneeni treeneistä tosi paljon, eikä mielipide sinänsä oo muuttunut, mut loppua kohden aloin kaipaamaan enemmän treeniä jalkaosastolle. Vaikka nelijakoiseen saliohjelmaan kuuluikin kaks jalkapäivää, niin erityisesti pakara/takareisi treenit alkoi tuntumaan "mitättömiltä" ja jouduin ottamaan omia liikkeitä mukaan. Mut muuten ei ollut kyllä valittamista! Viikkotreenejä ilmestyi joka viikko ja ne sisälsi mm. niitä meikäläisen ihanan kamalia lemppareita eli mäki- ja porrastreeniä, mutta myös esimerkiks kuntopiiriä. Monet vetikin koko kymmenviikkoisen pelkillä viikkotreeneillä, koska niillä sai kieltämättä myös pirun kovia treenejä vedettyä. Aerobinen treeni tarkoitti kävelyä, ja oli kuulkaas ihana luvan kanssa käydä vaan tepastelemassa rauhalliseen tahtiin, koska juokseminen oli peräti kiellettyä.

Mä olin siis rasvanpolttajien ryhmässä, mikä tarkoitti -5kg ryhmää. Alkuun paino ei tykännyt tippua lähes ollenkaan, mut kuten sanottu tankkauspäivä antoi aineenvaihdunnalle kyytiä ja sen jälkeen vaakakin alkoi näyttämään uusia lukemia. Kaiken kaikkiaan painoa tippui jopa 3,5 kiloa, mihin olin kyllä tosi tyytyväinen. Vaikkakin muutoskuvia katsoessa vois kuvitella, että sitä olis tippunut vielä enemmän, mut tässä taas huomattiin ettei vaaka kerro oikeestaan mitään. Mittoja mä en missään vaiheessa ottanut ja toisaalta oon ihan tyytyväinen siihen päätökseen - tiesin, että tulisin neuroottiseksi sen suhteen että mitat pienenis, eli kuvien ottaminen oli mulle varsin hyvä keino seurata tuloksia. Ja nyt mä teen sen, mitä en koskaan ajatellut tekeväni, alla nimittäin meikäläisen muutoskuvat vajaalta kymmeneltä viikolta ollos hyvät:

Suurimmat muutokset näkyi yllättävästi jaloissa sekä keskivartalossa. Mulle nimittäin erityisesti keskivartalon muokkaaminen on ollut aina se hankalin, joten oli aika huikeeta nähdä jopa vatsalihasten edes inasen piirtyvän valmennuksen loputtua. Ja mikä parasta, tulokset ei oo ihmekuurien tavoin ohimeneviä. Tietty tässäkin tapauksessa voi omat tuloksensa sössiä jatkamalla vanhoja elämäntapoja, mut vaikka mun ruokailut onkin mennyt vähän niin ja näin, niin toissapäivänä otetut uudet alotuskuvat ei luojan kiitos näyttänyt lähellekään siltä, mitä tolloin huhtikuun puolella! 

Kaiken kaikkiaan mä olin erittäin, erittäin tyytyväinen koko valmennukseen. Totta kai halusin saada näkyviä muutoksiakin ja niitä myös sain, mutta tärkeimpänä oli ehdottomasti se, mitä pään sisällä tapahtui ja kuinka mun ikuiset vatsaoireet katos vähitellen kokonaan. Opin hurjasti uusia juttuja ja arvostamaan itteeni taas astetta enemmän ton kymmenviikkosen aikana. Kaiken lisäksi meidän valmentaja Satu Kalmi oli iiihana tsemppari ja ryhmässä oli muutenkin tosi hyvä henki!

Ja niin, mitkä ihmeen uudet alotuskuvat? Mä sain hyvien muutoskuvieni ansiosta valita itselleni uuden valmennuksen ja mä päädyin ottamaan lokakuussa alkavan BC:n, johon sai kaupanpäällisiksi  niin sanotun summer specialin, joka on eräänlainen siirtymisvaihe tulevaa BC:tä ennen. Mun ei oo tarkoitus ihan yhtä orjallisesti noudattaa tätä summer specialia, mutta ainakin vähentää huomattavasti herkuttelua ja sitä kautta saada kroppa taas toimimaan niin kuin sen kuuluu.

Mä en tietenkään voi kertoa prikulleen valmennukseen liittyvistä jutuista, esimerkiksi ruokamääristä yms. ja tää olikin enemmän fiilisten jakamista, mut jos jollain syntyy mielen päälle jotain kysyttävää niin kysykää ihmeessä. Mä autan parhaani ja mahdollisuuksien mukaan! Mut jes, kuten rivien välistä varmaan osaa lukea, niin mä suosittelen erittäin lämpimästi Bikini challenge valmennusta :-)

12 comments:

  1. Vau! :o Tuo muutos on kyllä todellakin havaittavissa, näytät upealta ♥︎ On varmasti palkitsevaa huomata, kuinka valmennus toi niitä tuloksia mukanaan - niin sisäisiä kuin ulkoisiakin :) Tosi kiva että sait myös uuden valmennuksen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huh kiitos! <3 10 viikon jälkeen oli tosiaan melkoisen huikea fiilis! Silmä kun ei meinaa nähdä muutoksia peilistä katsomalla, mut kuvat kertoo kyllä aina totuuden!

      Delete
  2. Oi muutoksen kyllö huomaa, ja varmasti se on palkitsevaa. Haluaisin niin paljon itsekin kokeilla mutta oman harrastuksen kanssa on aika hankala sovittaa yhteen mitään.. Mutta, kiva lukea sun positiivisista ajatuksista!! :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, ja toden totta on palkitsevaa! :) Mulla oli aikoinaan sama pesistä pelatessa, ois halunnut kokeilla mut ei oikein pystynyt - toivottavasti säkin vielä pääset koklaamaan :)

      Delete
  3. OHO! Päheet ennen jälkeen -kuvat! Go you!! Oon itsekin miettinyt jotain valmennusta, täytyypä harkita tuota bikini challengea! :) Näytät upeelta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin huippua saada tämmösiä kommentteja, kiitos! <3 Harkitse ihmeessä, mä ainakin suosittelen ja nyt just lokakuussa alkaa uudistettu versio ;-)

      Delete
  4. Ihan huikee tulos! Tästä tuli motivaatiota taas itsellekkin :)

    ReplyDelete
  5. Wau!!! Oot ihan huippukunnossa!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kiitos kiitos! Mutta kuin myös ;)<3

      Delete
  6. Wow, ihan sairaan iso muutos! Toi oikeenpuolimmainen kuva on niin goals :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana saada tsemppaavaa kommenttia :)<3 Joo, mielummin oikee kuin vasen ;D

      Delete